Paavo on pop!

Tiistai 3.1.2012 klo 21:22

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, etten vielä muutama kuukausi sitten ollut lainkaan innostunut koko presidentinvaaleista. Meidän Paavoa kohtaan tunteet olivat kovin ristiriitaiset. Eduskuntavaalien jälkeinen masennus sai minut jopa ajattelemaan koko pressavaalien väliin jättämistä puolueeni osalta. Jotenkin koko politiikka tuntui tukkoiselta ja into oli kadoksissa. Paikallisella tasolla kuitenkin muutama positiivinen työvoitto, kuten Syvänniemen kouluratkaisu, sai taas minuun valettua intoa ja uskoa politiikkaan. Näin on käynyt myös valtakunnallisella tasolla ja tähän suuresti vaikutti Keskustan lokakuinen pressaristeily, jossa oikeastaan ensimmäisen kerran kuulin meidän Paavon puhuvan ja ottavan yleisönsä. Olin myyty.

Paavosta voi olla montaa mieltä, mutta totta on ettei Paavo jätä juuri tästä syystä ketään kylmäksi. Eihän Paavo täydellinen ole, mutta kukapa olisi. Ulkopoliittisessa kokemuksessa ei kuitenkaan yksikään mukana olevista ehdokkaista lyö Paavoa. Kokemusta on vaikka muille jakaa! Tutustuessani nyt Paavon ajatusmaailmaan tarkemmin on hän myös erittäin keskustalainen aatteeltaan. Tärkeänä arvona Paavo nostaa mm. ihmisyyden sekä heikoimman aseman puolustamisen. Nämä ovat minulle itselleni erittäin tärkeitä arvoja ja juuri näistä lähtökohdista olen aikoinaan keskustalaisen linjan valinnut. Politiikka on ja sen pitääkin olla juuri arvoihin ja aatteisiinkin pohjautuvaa eikä aate näin ollen ole kaupan. Minuakin on useita kertoja kosiskeltu muiden puolueiden joukkoihin, mutta ei se homma mene niin - Ei poliittinen aate voi olla niin löyhässä, että siellä joukoissa ollaan mukana, joilla juuri nyt menee lujaa ja joka juuri nyt on nosteessa tai jonka listoilta juuri nyt olisi parhaimmat mahdollisuudet valtuutetuksi tai kansanedustajaksi. Ei - politiikka ja puoluetoiminta on ideologiasta lähtevää, arvoista ja aatteista lähtevää, olkoonkin sitten henkilö sitoutumattomana tai jäsenkirjan omaavana liikenteessä.

Paavo ja Vuokko-muki on saanut ennennäkemättömän suosion. Sinäkin voit tilata omasi osoitteesta www.vayrynen.com. Ostamalla mukin tuet kampanjaa. Jokainen euro on tarpeen, sillä Keskustalla ei ole laittaa kokoomuksen lailla euroja likoon kampanjointiin. Mutta luulenpa, että isolla rahalla tehtyjen kampanjoiden aika on ohi ja ihmiset arvostavat ehdokkaiden jalkautumista. Ihmisiä Paavo on todellakin kampanjansa aikana kohdannut. Päätä huimaavalla vauhdilla Paavo on Suomea kiertänyt, joka niemen ja notkelman. Tehkääpä perässä! Monelta jäisi tekemättä... Mutta Paavo onkin pop!

Paavon vaalijuhlaa vietetään joka maakunnassa. Kuopion vuoro on tulevana sunnuntaina eli 8.1. Juhla alkaa klo 18, mutta kuten lehdistä on saattanut lukea ja muistakin medioista ovat tilaisuudet olleet odottamattoman suosittuja eikä kaikki halukkaat ole saaneet edes istumapaikkoja, joten suosittelen olemaan ajoissa paikalla. Paikkana on Savon ammatti- ja aikuisopiston juhlasali, Presidentinkatu 3. Tervetuloa! 

Remppapuristusta ja kokousrutistusta

Torstai 15.12.2011 klo 21:56

Blogiosastollani on ollut viime aikoina valitettavan hiljaista. Syynä on pääasiassa ollut muutto. Koti siirtyi marraskuun puolessa välin Jynkästä Haapaniemelle. Sitä edelsi kahden viikon remppapuristus, joten arvata saattaa voimien olleen viimeisen kuukauden ajan melkoisen tyhjiin imetty. Mutta nyt koti alkaa näyttää jo kodilta ja sisustamisen palokin alkaa taas löytyä, kun tavaratkin alkavat löytää paikkansa!

Ensi maanantaina on valtuuston tämän vuoden viimeinen kokous ja muutenkin vuoden viimeinen kokousrutistus. Muissa kunnissa on nuijittu ensi vuoden budjettia, mutta meillä Kuopiossa tuo jo tehtiin hyvissä ajoin lokakuun puolella ja ensi maanantaina meillä onkin jo pitkälle tulevaisuuteen luotaavia asioita käsittelyssä, kuten Nilsiän ja Kuopion kuntaliitosselvityksen linjaukset. Puhetta voi ennakoida riittävän pykälässä, jossa käsitellään paljon esillä ollutta kauppakäytävää ja siihen nyt kokouksessa ehdotuksena olevan lainan myöntämistä. Minä näen kauppakäytävän satsauksena tulevaisuuteen ja satsauksena etenkin keskustan kehittämiseen. Vuosien ajan Kuopiossa on kehitetty ruutukaavan ulkopuolisia alueita, mutta keskusta on ennen toriremonttia ollut hyvin niukalla kehittämisellä. Etenkin elokuvateatterikompleksit yms. ovat omiaan herättämään kiinnostusta vilkkaasta ja elävästä kaupunkikeskuksesta, jonka toivoisin Kuopion olevan ja se näyttäytyisi niin meille kuopiolaisille kuin myös ulkopuolelta tuleville kehittyvänä kaupunkina myös tulevaisuudessa.

On ollut mielenkiintoista seurata toisen luottamustoimitason eli kirkkovaltuuston viimeisimmän kokouksen tulosta koskien Alavan kirkon peruskorjaamista. MIelenkiintoista seuraamisesta tekee se, ettei itse ole enää seurakunnallinen luottamushenkilö ja siis erittäin vapaa-ajattelija päätettävistä asioista ja toiseksi ko. seurakunta on nykyisin kotiseurakuntani ja Alava lähikirkkoni. Valtuusto oli äänestyksen tuloksena päättänyt olla ensi vuonna aloittamatta mittavaa monien miljoonien arvoista remonttia kirkkoon. Erittäin hyvä päätös, koska jo vuosia sitten tehty aloite rakenneselvityksestä (eli miten monta kirkkoa tarvitaan ym.) ei ole vieläkään valmistunut. Tuskin kukaan luottamushenkilö haluaa tehdä tämänkaltaisia päätäksiä ennenkuin keskeinen päätöksenteköväline on tehty eli selvitys. Siksi aikalisän paikka, taaskin, on paikallaan. Moni luottamushenkilö viittaa puheissaan lainarahan turvin tehtävään remonttiin. Mutta... lainan nostamisessa piilee se puoli, että se pitää maksaa takaisin. Ja kovin epävarmalta vaikuttaa sen takaisinmaksun tulevaisuus, kun realistisesti huomioidaan valitettavat luvut kirkosta eroamiseen ja sitä kautta siis myös kirkollisverojen kertymään. Se vero kun on vapaaehtoinen toisin kuin kunnallisverot. Mutta tämä tästä aiheesta, vaikka siitä minulla olisi kyllä mielipiteeni enemmänkin sanottavana.

Joulu on jo ensi viikolla. Ensi vuoden alkupuolella omassa elämässäni tapahtuu kauan odotettu vaihe. Jään tammikuun puolessa välin opintovapaalle neljäksi kuukaudeksi tarkoituksenani keskittyä gradun tekoon. Tutkimussuunnitelmani esittelin marraskuussa ja nyt aineiston kimppuun tartun heti vuoden vaihteessa. Jännittävää aikaa! Valmistuminen pitäisi häämöttää vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin hieman hengähtämistä joulun seutuna.

Ensi viikolla kokoustaa myös perusturva- ja terveyslautakunta tiistaina. LIstalla on mm. ikäihmisten palvelurakenteen kehittäminen, toimenpiteet ja seuranta. Tämä on mielenkiintoinen ja todella tärkeä asia, johon lautakunta tarttuu topakasti tehtyjen RAVA-arviointien pohjalta. Tämä on sen verran iso asia, että yritän joku kerta avata sitä paremmin täällä blogissa. Toivottavasti jo ensi viikolla.

Linjaton Kokoomus

Maanantai 24.10.2011 klo 21:06

Valtuusto keskusteli tänään Kuopion kaupungin ensi vuoden budjetista. Varsinainen näytelmä nähtiin heti kokouksen alkupuoliskolla kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajan puheenvuorossa. Ryhmien puheenjohtajat eli ryhmyrit olivat vielä eilen iltaisen kokouksen päätteeksi päässeet neuvottelutulokseen siitä, että koulupuolelle suunnataan 550 000 euron lisäys, jotta tuntikehysten leikkauksilta eli ryhmäkokojen suurentamiselta vältytään. Kokoomuksen takki olikin yön yli nukuttua kääntynyt ja nyt ryhmyri Toppinen esittikin puheenvuorossaan vain 480 000 lisäystä. Kokoomus asetti itsensä erikoiseen tilanteeseen, sillä muut ryhmät toivat puheenvuoroissaan selkeästi esille, että yhteisen neuvottelutuloksen takana ollaan ja Keskustan ryhmyri Hannu puheenvuorossaan toikin tämän konkreettisen esityksen esille.

Kokoomuksen toiminta aiheutti vähintään ihmetystä valtuutettujen keskuudessa. Talousarvio on kokoluokaltaan sen tasoinen päätettävä asia, että sen yksityiskohdista ja valtuustoryhmien tärkeistä kokemista linjauksista ryhmyrit neuvottelevat ennen valtuuston kokouksia, jotta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen ilman, että huutokauppa alkaa valtuustosalissa ja sen myötä tulos voisi olla varsin sekainen viidakko ja toiveiden tynnyri.

Valtuuston pitäessä ryhmäpuheenvuorojen jälkeen tauon, oli kokoomus pitänyt pikaisen ryhmäpalaverin. Palaverin tuloksena oli ryhmyri Toppisen ilmoitus siitä, että myös kokoomus on tullut tuon 550 000 euron lisäyksen taakse. Voi hyvää päivää, mitä sähläystä kaupunkimme suurimmalta puolueelta, jolta voitaisiin odottaa huomattavasti linjakkaampaa ja johdonmukaisempaa toimintaa. Kyky johtajuuteen puuttuu kokoomukselta täysin. Se on jo huomattu siinä, että ryhmien väliset neuvottelukutsut tulevat aivan liian myöhään, jolloin ryhmille jää liian vähän aikaa käsitellä päätettäviä asioita. Vaan eräänlaista vallan käyttöähän tämäkin...

Saa nähdä pitääkö kokoomuksen linja ensi viikon maanantaihin, jolloin talousarviosta valtuustossa päätetään... Jännää oli myös huomata se, että päätös tulla muiden ryhmien linjalle tehtiin kokoomuksessa sitten, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raassina oli poistunut kokouksesta sairastumisen vuoksi...

Itsekin pidin puheenvuoron salissa. Muutaman mielestäni positiivisen asian nostin perusturvan palvelualueelta. Lisäksi toin esille huoleni avustumäärärahojen viiden prosentin leikkauksesta. Puheeni voit lukea täältä.

"Eipäs juupas"-leikkiä

Perjantai 14.10.2011 klo 19:33

Kummallista touhua tuo Fimean "eipäs juupas"-leikki! Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) teki hartiavoimin töitä valtion viraston alueellistamisen puolesta ja nyt tuo suuri työ uhkaa kokoomusministerin selkärangattomuuden toimesta vesittyä kokonaan viraston johtajan hymyillessä mairean tyytyväisesti vieressä. Työntekijöiden painostus ja Helsingin Sanomienkin avuliaisuus on palkittu! Siirtymäaika venyy vuoteen 2018! On se vaan hittolainen kumma homma, kun "hiukka" suurempi projekti, nimeltään Virkkusen karttaharjoitukset ja kuntareformi, saadaan toteutettua tämän vaalikauden aikana, mutta yhden viraston alueellistamiseen tarvitaan peräti seitsemän vuotta lisäaikaa! Anna mun kaikki kestää ja etenkin tämä Kataisen sosialistihallitus!

Kovin on muutenkin erikoista maakuntien kohtelu ollut sitten viime viikkojen, kun käsittelyssä on ollut maan budjetti. Ammattikorkeakouluille on luvassa kylmää kyytiä. En ole nyt tässä vastustamassa järkevää verkoston supistamista, siis järkevää... Nyt ollaan niin kovin kaukana siitä järkevästä. Esimerkkinä mainittakoon Savonia-ammattikorkeakoulun musiikkilinja, jonka päättäjät kaikessa viisaudessaan olisivat kovin halukkaita lopettamaan Kuopiosta ja siirtämään Pohjois-Karjalaan. No, tietysti joku heittää argumentiksi, että mitä vikaa, alueellistamistahan sekin kai... No, niinpä, mutta järkevää se ei missään nimessä ole jo Kuopion tarjoaman ainutlaatuisen musiikkipolun vuoksi.

Sen lisäksi musiikkilinja tekee loistavaa ja saumatonta yhteistyötä niin tanssilinjan, kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin kanssa puhumattakaan niistä lukuisista muista projekteista, joissa musiikkiopiskelijat ovat mukana ja ilahduttamassa kuopiolaisia ja muualtakin tulleita. Enkä voi olla nostamatta musiikkilinjan ansioksi myöskään erityisryhmille suunnattua musiikkiharrastusta. Esimerkiksi kehitysvammaisille opiskelijat ovat vetäneet erilaisia musiikkiprojekteja sekä vetäneet harrastustoimintaa, jota olisi kovin vähän tarjolla esimerkiksi kansalaisopiston tai muun instanssin toimesta. Opiskelijat myös tämän ansiosta saavat mitä parhaimpia valmiuksia työskennellä myös erityisryhmien parissa eli myös työmahdollisuudet laajenevat oleellisesti. Tämä on ollut uraa uurtavaa Suomessa ja siitä kuuluu kiitos amk:n opettajille sekä tiiviille yhteistyölle myös Kuopion konservatorion kanssa.

Vaan kovin on mielenkiintoista askarrella Kuopion kaupunginkin budjetin kanssa. Ja eritoten on ollut hauska huomata, miten erilaisissa käänteissä talousarviokeskusteluissa Syvänniemen kouluratkaisua yritetään kaataa syliin. Kaikista dramaattisimpia väitteitä on ollut, kuinka juuri tämä nimenomainen koulu vaarantaa nyt yhtä ja toista tässä kaupungissa. Kummallisesti pistää miettimään, mistä mahtaakaan budjettileikkausten joukkoon tullut esitys Syvänniemen Hermannitalosta...

Kaupunginhallituksen esityksestä on nyt poistettu tekstiosa koskien koulujen tuntikehysten leikkausta ja 30 koulunkäynninohjaajan vähennystä. Summat eivät kuitenkaan muuttuneet eli tavallaan plusmiinusnolla, mutta hyvää on se, että tuohon tuntikehysleikkaukseen eli käytännössä ryhmäkokojen kasvattamiseen ei haluta lähteä. Mutta mites tuo sitten rahallisesti paikataan? Ei ole helppoa niin lautakunnallakaan käyttösuunnitelmaa rustatessa kuin myöskään palvelualuejohtaja Vähäkankaalla esityksiä tehdessään. Ai, että miten kivaa taas onkaan tämä kuntapolitiikka!

Valtuustoaloitteesta

Lauantai 8.10.2011 klo 13:55

Viime valtuuston kokouksessa eli maanantaina 26.9. jätettiin aloite koskien mielenterveyskuntoutujille suunnattua kaupungin omaa palvelukotia. Aloitteen pääkirjoittaja oli sdp:n valtuutettu, valtuuston varapuheenjohtaja ja pitkäaikainen kunnallispoliitikko Matti Mänttäri. Minun nimeni on toisena valtuustoaloitteen jättäjänä, koska annoin siihen jonkin verran näkökulmia sen laatimista varten.

Aloite on hyvä, joskin rapsakasti kirjoitettu. Aloitteen perimmäisenä ajatuksena ainakin itselläni oli, miksi lähdin sitä tukemaan,  että meillä ei ole ko. palvelua lainkaan kaupungin omana tuotantona. Jo pelkästään kilpailutuksenkin näkökulmasta olisi tärkeää olla edes jotakin omaa tuotantoa, jotta hinnat eivät karkaisi käsistä. Ostopalveluita on paljonkin ja niihin suunnataan suuria summia, kuten mielenterveysjohtaja Pirjo Saarinen toteaa tämän päivän Savon Sanomissa, jossa oli pieni juttu aloitteesta, jonka allekirjoitti 46 valtuutettua 65:stä. Palvelukoti tarjoaisi apua kaikkina vuorokauden aikoina, eikä pelkästään tarjoaisi ympärivuorokautista asumispalvelua vaan myös tukipalveluita, kuten tukea itsenäisesti asuville esimerkiksi päivätoiminnan muodossa. Palvelukoti tarjoaisi siis tehostettua palveluasumista sitä tarvitseville sekä kevyempiä tukitoimintoja, kuten "satelliittiohjausta" tukiasunnoissa asuville sekä päivätoimintaa myös omissa asunnoissa asuville ja palvelukodin asukkaille.

Kun viimeksi erityisryhmien asumispalvelut kilpailutettiin, tuli tarjouspyyntöön yhdeksi vaatimukseksi, että asumisyksikön on sijaittava 60 kilometrin säteellä Kuopiosta. Tämä oli tärkeä seikka, jotta yhteydet läheisiin ja omaisiin mielenterveyskuntoutujilla säilyy eikä pitkät matkat ole esteenä. Mielenterveysjohtajana vasta vuoden alusta toiminut Pirjo Saarinen kertoo mainitsemassani lehtijutussa, ettei ole saanut valituksia ostopalveluista lainkaan. Lehtijuttuun oli nostettu aloitteen viimeinen lause "toimimattomista ja kalliista ostopalveluista on riittävästi kokemusta", joka on tietysti raflaava lauseke, mutta ei kuitenkaan tuulesta temmattu kaupungin palvelukenttää laajasti ajatellen. Aluehallintoviraston psykiatrian toimialan laadunvalvonnasta vastaavan lääkärin, Paula Ollosen mukaan Itä-Suomessa noin 30 prosenttia mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista on laadultaan heikkoa.

Mielenterveyskuntoutujat kovin harvoin itse pystyvät/jaksavat/uskaltavat valittaa ja heidän läheisiltäänkin se on paljon vaadittu. Eikä valitusten ym. muistutusten määrä ole tässä se pointti tai edes mittari, miksi aloite on laadittu vaan toiminnan kehittämisen ja palvelujen arvioinnin näkökulma. Ei aloite ole moite virkakoneistoa kohtaan vaan kehittämisen työväline, joka valtuuston työjärjestyksen mukaan on valtuutetuille suotu.

Kilpailuyhteiskunnassa mielenterveyskuntoutujat ovat melko heikoilla, ikäänkuin "pois silmistä, pois mielestä". Sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltonen puhui vuoden 2009 Kuopion Mielenterveyspäivillä otsakkeella "Ovatko palvelut Tositv:tä, jossa heikoin lenkki äänestetään ulos?” Puheen referaatti löytyy tästä.

Mielenkiintoinen tänä vuonna julkaistu ASPA:n valtakunnallinen selvitysraportti mielenterveyskuntoutujien asumisesta tukee myös aloitetta. Raportissa mm. todetaan, että "asuminen oli hankalinta järjestää moniongelmaisille kuntoutujille ja niille, joilla ei ollut halua tai kiinnostusta muuttaa eri paikkakunnalle. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisille ei ole tarjolla riittävästi asumisen vaihtoehtoja." Samaten raportissa käy ilmi, että vaihtoehdot tuen tarjoamiseksi ovat kovin kapeat. Tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen olivat vallitsevat palvelumuodot, mutta esimerkiksi tukiasuntotoiminta oli vain muutaman prosentin luokkaa. Raportista selviää, että palveluiden tuottajista 90 prosenttia ovat yksityiset yritykset ja järjestöt ja vain 10 prosentissa kunta tai kuntayhtymä. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Aloite on nyt toimitettu vastattavaksi ja jäämme odottamaan, millaisia kehittämisajatuksia se herättää ja olisiko aloitteen kaltainen toiminta mahdollista toteuttaa. Palvelukodin yhteyteen pidän tärkeänä liittää erilaisia tukitoimintoja annettavaksi myös kevyemmässä asumismuodossa asuville kuntoutujille.

 

Yhteyksiin

Sunnuntai 11.9.2011 klo 17:22

Savon Sanomissa oli nostettu tänään kolmossivun jutuksi kuopiolaisten päättäjien puuttumattomat yhteystiedot. Jutun toimittajan kommentista (joka on vain painetussa lehdessä) saa kuvan, että me kuopiolaiset päättäjät yritämme olla piilossa, jotta kuntalaiset eivät meitä kiinni saisi. Todellisuudessa meiltä valtuutetuilta on vaalikautemme alkumetreillä pyydetty suostumus yhteystietojemme julkaisuun. Itse pidän itsestäänselvyytenä, että yhteystietoni ovat kuntalaisten saatavilla. Toiminhan julkisessa tehtävässä. Siksi tuntuukin oudolle, että yhteystiedot eivät ole kaupungin nettisivuilla. Tämä on kylläkin virkakoneistosta, ei valtuutetuista, johtuvaa.

En ollutkaan aikoihin vieraillut ko. sivulla, joten tänään sitten vilkaisin, millaiset yhteystiedot sieltä löytyi. Osoitteet ja sähköpostit löytyivät valtaosalta valtuutetuista, mutta puhelinnumerot puuttuivat. Myöskään kaupunginjohtajan yhteystietoja ei ollut kuin hänen sihteerinsä. No eipä sillä, ei sitä kaupunginjohtajan numeroa ole annettu minullekaan, valtuutetulle. Jos kaupunginjohtajalle on asiaa, on asioitava hänen sihteerinsä välityksellä...

Onneksi kaupungin nettisivut eivät ole ainoa lähde, josta yhteystietoja tarvittaessa ammentaa. Puhelinnumeron saa helposti monen palveluntuottajan kautta, mikäli se ei ole salainen.

Toimittaja Launonen aivan oikein toteaa kommentissaan, että luottamushenkilöiden tehtävänä on kaupunkilaisten asioiden hoitaminen vapaa-ajalla. "Luetaan esityslistoja ja perehdytään asioihin iltaisin ja viikonloppuisin", kirjoittaa Launonen, joka tällä lauseella kategorisoi  valtuutetut arkisin virka-aikaan työskenteleviksi unohtaen meidät vuorotyöläiset. :)  Niin, kunnallispolitiikka on harrastus ja sitä hoidetaan vapaa-ajalla lukuunottamatta kokouksia, joihin on lain mukainen mahdollisuus saada työstä vapautus. Vuorotyössä tämän harrastuksen mahdollistaa työvuorotoiveet. Välillä päivät ovat todella ympäripyöreitä, kun aamukokouksen jälkeen mennään iltavuoroon tai parhaassa tapauksessa yövuoroon. Eritoten haasteellista on silloin, kun on viikonlopun työssä ja sekä kaupunginhallituksen maanantain kokouksen ja perusturva- ja terveyslautakunnan tiistain kokouksen esityslistat tulevat torstai-iltana... Siinä sitten nipistetään yöunesta. Eli kyllä niitä luottamustehtäviä hoidetaan, toimittaja Launonen, myös öisin ja arkiaamuisin kukin oman vapaa-aikansa puitteissa!!!

Valtuustoryhmämme kokoontuu tänään ylimääräiseen ryhmäkokoukseen vielä kerran tarkastelemaan kouluverkostoselvistystä, joka asiana on tulossa parin viikon päästä valtuuston päätettäväksi. Onneksi tänä iltana työt eivät olleet harrastamisen esteenä.

Kovakorvaiset valtuutetut?

Keskiviikko 17.8.2011 klo 22:13

Viime blogista on aikaa... Kesäkuussa oli vielä lautakunta, valtuusto sekä osaltani myös kaupunginhallituksen kokouskin, mutta niiden ruotiminen täällä blogissa jäi valostuvien iltojen ja lämpimien säiden johdosta tekemättä. Jos olet käynyt vilkuilemassa sivujani, niin kovin paljon ei täällä kesän aikana ole tapahtunut.  Pahoittelut. Olen nauttinut kesästä, auringosta, ollut töissä ja viettänyt kokonaisen viikon lomaakin. Nyt on aika palata sorvin ääreen jälleen poliittisellakin rintamalla.

Tuleva syksy tuo jälleen runsaasti asioita valtuutettujen päätettäviksi. Yksi on paljon jo keskustelua herättänyt kouluverkostoselvitys. Taidelukion perustaminen ja Syvänniemen Kemppaanmäen koulu puhututtavat. Jälkimmäinen etenkin.

Tämän päivän Savon Sanomissa oli syvänniemeläisen Ismo Vepsäläisen mielipidekirjoitus otsikolla "Kansalaisten mielipiteitä ei haluta kuunnella". Kirjoituksen alkumetreiltä saa kuvan, että valtuutetut ovat kovakorvaisia, vain vaaleissa menestymistä ajattelevia pelkureita, jotka vähät välittävät kansalaisten mielipiteistä. Tämä johtopäätös oli tehty siitä, kun yhtään valtuutettua ei ollut saapunut Syvänniemellä lauantaina 13.8. vietettyihin kesäjatkoihin sähköpostilla 19.7. saapuneesta kutsusta huolimatta. En lähde nyt vetoamaan loma-aikoihin ja siten valtuutettujen mahdolliseen sähköpostin harvempaan lukemiseen enkä myöskään siihen, että kutsussa todettiin, ettei se mahdollisesti tavoita kaikkia valtuutettuja sähköpostiosoitteiden uupuessa...

Harmillista on, että todellakin on käynyt niin, että menneenä lauantaina ei kukaan kaupunginvaltuuston jäsen päässyt juuri tähän tilaisuuteen paikalle. Itse olin työssä klo 7-21. Toisinaan työ haittaa harrastuksia, jollainen kunnallispolitiikkakin on. Leipätyökin on luottamustehtävien ohella hoidettava. Olen kevään ja kesän aikana saanut olla mukana Syvänniemen kehittämistä koskevan suunnitelman keskustelutilaisuudessa sekä keskusteluissa Syvänniemellä asuvien kanssa. Kuten todennäköisesti moni muukin valtuutettukolleega.

Kouluverkostoselvitys tulee vasta syyskuun valtuustoon. Aikataulu mahdollistaa valtuustoryhmien keskustelun ja pohdinnan. Ryhmien on syytä perehtyä Syvänniemen osalta alueesta laadittuun kehittämissuunnitelmaan. Muutama vuosi sitten vuoden kyläksi valittu Syvänniemi on vireä ja kehittymishaluinen kylä, jonka kehittäminen myös jatkossa tukee eteläisen Kuopion kasvua niin asuinalueena kuin myös yritystoiminnan kannalta. Ajatellaanpa nyt esimerkiksi Matkuksen yritysaluetta.

Ismo Vepsäläinen toivoi valtuutetuilta kommentteja kouluasioihin vaikka lehtiin kirjoittelemalla. Kommentoin lehden sijaan tässä blogissani asiaa laajemmasta kuin vain koulunäkökulmasta: Kehittyvässä kylässä on vähintään kauppa, päivähoito ja koulu. Syvänniemen katson kehittyväksi kyläksi. Koulu on lähipalvelu. Etenkin pienten alakoululaisten on saatava käydä lähikoulua. Tämä on prioriteettilistallani kärjessä.

On niitä valtuutettujen kommentteja ko. asiasta ollut toivotun lailla lehdessäkin. Lauantaina 13.8. oli niin ikään Savon Sanomissa mielipidekirjoitus Syvänniemen kehittämisestä otsikolla "Sopivan matkan päässä". Kirjoittaja on keskustalainen Kuopion valtuutettukolleega Riitta Miettinen. Minun on helppo yhtyä Riitan kirjoitukseen. Täyttä asiaa.

 

Mitä tekisin isona?

Keskiviikko 1.6.2011 klo 12:17

Eilen valmistui joukko nuoria ammattiin ja tulevana lauantaina moni painaa valkolakin päähänsä. Onnea kaikille valmistuneille ja valmistuville! Yksi etappi on nyt saavutettu ja siitä sitten vain rohkeasti eteenpäin joko työelämään tai jatko-opintoihin.

Savon Sanomat kirjoitti tänään sekä nuorista LVI-asentajiksi valmistuneista naisista kuin myös yleensä nuorten kesätyötilanteesta. On hienoa huomata, että yhä enemmän, vaikkakin hitaasti, myös yleisesti mielletyille miesten aloille hakeutuu myös naisia. Jokohan joskus sadan vuoden päästä olemme tilanteessa, jolloin eroa miesten ja naisten töille/ammateille ei juurikaan ole?

Nyt kun vielä työnantajat palkkaisivat pikimmiten näitä vastavalmistuneita nuoria. Työkokemuksen puutteeseen työnantajat voivat nuorten valitsematta jättämisessä vedota, mutta miten voi olla työkokemusta, jos kukaan ei ota töihin?! Tästä samasta aiheesta kirjoitin tänään ilmestyvässä kolumnissani Viikkosavossa. Omalla kohdallani olen aina kiitollinen Mäntyharjussa sijaitsevan Lehtolan palvelukodin johtaja Helville, joka otti minut kesätöihin kehitysvammaisten ohjaajaksi kesällä 2001. Se oli ensimmäinen oman alani kesätyöpaikka ja erittäin merkittävä sellainen, sillä se avasi minulle ovet nykyiselle työnantajalleni. Helvi sai minuun luotua ammatillista itsevarmuutta ja myös uskoa omiin kykyihini kannustavalla ja humoristisella johtamistyylillään. Helvin kaltaisia johtajia tarvitaan!

Jatko-opintoja pohtivat nuoret ovat isojen kysymysten äärellä: Mitä tekisin isona? Sote-alalla töitä kyllä tulevaisuudessa riittäisi, mutta jos se ei vaan kiinnosta tai muuten ei ole sovelias alalle. Väkisin ei kannata. Tämänkin seikan nostin kolumnissani esille. Edelleen nuorella on itsellään oltava mahdollisuus valita jatkopolkunsa. Aina ei ensimmäisellä kerralla ehkä satu koulutuspolku oikeaan, mutta ei ole synti ja häpeä vaihtaa koulutusalaa. Näin tein itsekin, kun lukion jälkeen aloitin bioanalyytikko-opinnot. Ei ollut minun juttuni. Hakeuduin seuraavan kevään yhteishaussa uuteen oppilaitokseen ja sitten minusta tuli sosionomi amk.

Työ on ihmiselle muutakin kuin elannon ansaitsemista, se on myös itsensä toteuttamista. Työssä ihminen viettää aikaa ison osan elämästään, joten mielekästäkin se saisi olla. Nykypäivänä tuskin riittää yhden tutkinnon suorittaminen. Tuskinpa enää hyvin moni on samassa työpaikassakaan valmistumisestaan aina eläkepäiville asti. 40-50-luvulla syntyneillä taas saattoi hyvinkin olla.

Meilläkin juhlitaan valmistujaisia lauantaina. Marko sai viimein insinööri amk-tutkintonsa suoritettua. 12 vuotta siinä meni. Opinnäytetyötä vaille liki valmis opiskelija sai aikoinaan vakituisen työpaikan ja sitten ne opinnot jäivät kesken. Tyypillinen tarina. Nyt tutkintotodistus on kuitenkin saatu ja mustaa on valkoisella. Olen Markon puolesta enemmän kuin iloinen. Itsellenikin tipahti postista maanantaina yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkintotodistus. Siitä sitten maisteriksi! :)

Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille! Ovet ovat avoinna ja elämä kantaa! Rohkeutta, innostusta ja menestystä!

Ihanaa, Leijonat, ihanaa!

Torstai 19.5.2011 klo 11:38

Kultaa tuli 16 vuoden jälkeen! Juhlintaa on kritisoitukin ja mielestäni oikeutetusti. Muistettava tosin on, että mopo karkasi vain muutamien leijonien käsistä, joten suurta numeroa asiasta tuskin kannattaa tehdä. Juhlia voi ja pitääkin, mutta julkisesti huippu-urheilijoilta voisi odottaa hillittyä menoa. Ihan vaan roolimallienkin vuoksi.

Kulunut viikko on ollut toimintaa täynnä myös politiikan saralla. Tämän viikon maanantain strategia- ja talousseminaarissa puolueet linjasivat tulevien vuosien toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tosin perussuomalaisia lukuunottamatta... Heidän ryhmätyössään oli tavoitteiden sijaan pureuduttu enemmänkin filosofisiin näkökulmiin sekä Jyväskylän johtajien palkkaongelmiin tai jotain sinne päin... Harmillista sinällänsä, etteivät perussuomalaiset suhtaudu tosissaan Kuopion kaupungin tulevaisuuden kysymyksiin.

Tiistaina kokoontui perusturva- ja terveyslautakunta, jota on taidettu jo virallisestikin alkaa kutsua PeTeksi. Listan sisältö oli tuhti, 19 kappaletta enemmän tai vähemmän isoja asioita käsiteltävänä, päätettävänä tai tiedoksi annettavana. Kolme tuntia ei riittänyt kokouksen pituudeksi vaan se vielä jatkui senkin jälkeen, kun itse siirryin jo seuraavaan kokoukseen. Herää vain kysymys, miten lautakunnan jäsenten oletetaan jaksavan herpaantumatta keskittyä tärkeisiin asioihin yli kolmen tunnin kokouksissa, joihin moni tulee vielä työpäivänsä päätteeksi? Olen sitä mieltä että kolme tuntia kokouksen pituutena alkaisi olla aika lailla maksimi jo ihan inhimillisen jaksamisenkin vuoksi. Onhan jokaiseen asiaan pystyttävä keskittymään samalla intensiteetillä on se sitten kokouksen alkupuolella tai lopussa. Nämä terveiset siis listojen laatijoille...

Joka tapauksessa pari asiaa haluan ko. kokouksesta nostaa esille. Olin erityisen iloinen palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan terveyskioski-hankkeen käynnistämisestä. Ja siitä tuntui olevan innostunut Tervahauta itsekin. Oli hienoa nähdä virkamies aidosti innostuneena hankkeesta kertoessaan! Tällaisen virkamiehen innostukseen on meidän luottamushenkilöiden heitettävä vaan lisää löylyä, koska nyt jos milloin uusille innovatiivisille ja etenkin matalan kynnyksen palveluille, jota terveyskioskikin edustaa, on enemmän kuin tarvetta. Terveyskioskin keskeisin idea on siinä, että terveyteen liittyviin kysymyksiin voisi saada nopeita vastauksia esimerkiksi kauppakeskuksessa sijaitsevissa palvelupisteissä. Pieni asia tulisi hoidettua eikä kuntalaisen tarvitse asiansa kanssa mennä terveyskeskukselle. Tervahaudan ajatuksena olisi myös sekin, että terveyskioskissa saisi palvelua myös muissakin kuin terveyttä koskevissa asioissa. Kioskit olisivat ikään kuin kaupungin yleisiä neuvontapisteitä. Loistavaa!

Toinen asia, josta haluan mainita oli kommenttipyyntö lautakunnalle koskien tehtyä kouluverkkoselvitystä. Keskustalainen kolleegani Esa Pitkänen kannattamanani esitti lausuntoon lisättäväksi yhdessä pohtimamme lauseen lasten ja nuorten hyvinvointinäkökulman huomioon ottamisesta kouluverkkouudistusta tehtäessä. Lautakunta yhtyi yksimielisesti tähän lausumaan lauseen muutamien kohtien muuttamisen jälkeen. Lautakunta lausunnossaan ilmaisee näkemyksensä nyt siitä, että kouluverkkouudistusta tehtäessä kiinnitetään huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen mm. ryhmäkoissa, koulumatkoissa. Koulumatkat esille toi vihreiden Harri Auvinen. MIelestäni näihin kommenttipyyntöihin, joita tulee eri lautakunnilta erilaisiin selvityksiin, on suhtauduttava vakavasti ja eritoten katsottava asiaa tulevaisuuden kannalta ja seurausten vinkkelistä. Esimerkiksi oppilasryhmäkokojen kautta voidaan vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn. MOnet syrjäytymisestä aiheutuvat lieveilmiöt ja seuraukset kaatuvat juuri perusturva- ja terveyslautakunnan syliin, joten on hyvä, että lautakunta lausuu tästä näkökulmasta.

Viime viikon keskiviikkona sain opintorekisteriini eräät tärkeät opintopisteet. Olen nyt virallisesti suorittanut yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ja voin tituleerata itseäni YTK:ksi. Olen tästä etapista erityisen iloinen, sillä työn, luottamustehtävien ja opiskelun yhteensovittaminen on toisinaan ollut melkoinen savotta! Jos jotakin niin ajan hallintaa ja keskeisiin asioihin paneutumista tämä on opettanut. Tästä on nyt hyvä jatkaa kohti maisterin tutkintoa. Tänä keväänä olenkin saanut jo maisterivaiheen kurssejakin tahkottua. Ison G:n työstäminen alkaa syksyllä. Tavoitteeksi valmistumiselle olen asettanut joulun 2012, mutta katsotaan nyt, kun samana syksynä on eräät vaalitkin välissä... :)

Elämää vaalien jälkeen

Sunnuntai 24.4.2011 klo 17:11

Viikko sitten olin Jynkän monarilla vaalitoimitsijana. Muutaman tunnin kuluttua lävähtivät ennakkoäänet julkisuuteen. Ei tarvinnut lähteä Ravintola Apteekkariin vaalivalvojaisiin. Kotiin menin apein mielin seuraamaan lopullista tulosta. Murskaavahan se oli Keskustan osalta... Kannatus heikoin sitten vuosisadan alkupuolen. Paikkoja menetimme Arkadianmäeltä 16 tai oikeastaan 15, koska Uusis oli jo kesken vaalikauden loikannut Persuihin. Vaan eipä uusinut Uusiskaan paikkaansa; edes persuna. Pohjois-Savosta puolueloikkareita eduskuntaan pääsi sen sijaan kaksi - Markku Eestilä (kok.) sekä Kimmo Kivelä (ps.). Molemmat entisiä keskustalaisia.

Vaan tappiosta on nyt selvitty ja olen iloinnut Elsin todella hienosta menestyksestä!!! Upea valopilkku tässä muuten valtakunnallisesti ankeassa vaalituloksessa. Elsin äänimäärään tuli liki 1500 ääntä lisää sitten 2007 vaalien. Elsi sai vahvan valtakirjan ja ansaitsisi eduskuntaryhmänsä sisällä erinomaisen valiokuntapaikan. Onnittelut vielä Elsille hienosta tuloksesta ja onnittelut sekä kiitokset mahtavalle vaalipäällikkö Anna-Liisalle sekä meidän koko upealle tiimille! :)

Nyt jäämme odottamaan hallitusneuvotteluiden tuloksia. Ne eivät todellakaan tule olemaan varmasti helppoja. On mielenkiintoista nähdä, miten kokoomuksen, demareiden ja perussuomalaisten vaalitavoitteet saadaan kirjoitettua samaan hallitusohjelmaan... Toukokuun puolen välin jälkeen pitäisi hallituksen olla muodostettu. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Ensi perjantaina kokoontuu Keskustan puoluevaltuusto, jonka jäsen olen neljän muun pohjoissavolaisen edustajan kanssa. Odotan tuolta kokoukselta paljon. On tärkeää analysoida perin juurin, missä mentiin pöpelikköön. Mielestäni vikaa oli niin viestin perille saamisessa, mainonnassa kuin myös sillä, että teimme näistä vaaleista pääministerivaalit. Toki vaalikauden kaikki raskaat ulkopuoliset asiat, kuten vaalirahakohu, söi kannatustamme ja ihmisten luottamusta kovalla kädellä. Hyviä asioita saatiin paljon aikaan, josta mainittakoon vähimmäispäivärahojen korottaminen, mutta tavoitteita jäi myös täyttymättä, onhan politiikassa kyse kompromisseista. Tuloeroja ei onnistuttu kaventamaan vaan pikemminkin ne  tutkimustulostenkin mukaan ovat suurentuneet 2000-luvulla. Talouskysymykset veivät suuren huomion viimeisimmällä hallituskaudella. Kaikki voima ehtyi Suomen pystyssä pitämiseen, jonka ansiosta suurtyöttömyydeltä vältyttiin. Joku on analysoinut, että hallitusvastuussa keskusta joutui hyväksymään ja toteuttamaan osittain myös sellaista politiikkaa, joka ei ole keskustalle ominaista. Keskusta kuitenkin on nimenomaan aina kautta aikojen ollut köyhän asialla, tasa-arvon asialla sen laajassa merkityksessä sekä oikeudenmukaisuuden asialla. Sivistyskin on ollut aina keskustan vahvin leipälaji. Emmekö pystyneet pitämään riittävästi kiinni keskustalaisesta politiikasta vaan kompromisseja jouduimmeko tekemään liian paljon huolimatta siitä, että olimme pääministeripuolue? Syväluotaavaa analyysia on tehtävä yhdessä keskustalaisen kenttäväen kanssa ja piirien työntekijöiden.

Tappiossakin on aina voiton siemen. Jos jokin ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu. Keskustalla on nyt mahdollisuus kauan kaivattuun eheytymiseen, jota se ei vielä viime kesän puoluekokouksen jälkeen ehtinyt toteuttaa. Ehkäpä olisi myös enemmän kuunneltava sitä kuuluisaa kentän ääntä, kuunneltava ihmisiä. Nyt on tehtävä myös rouheaa oppositiopolitiikkaa. Pidettävä huolta maakunnista ja kunnista, lähipalveluista, oikeudesta maksuttomaan opetukseen ja tasa-arvoon. Pidettävä huolta siitä, että edistyksen lippu liehuu yhä korkeammalla - oppositiossakin!

Täysmuutos???

Perjantai 15.4.2011 klo 23:17

Tunnelma tiivistyy ja h-hetki lähestyy. Sunnuntain vaalipäivä alkaa jo jännittämään sekä Pohjois-Savon kuin myös koko Suomen puolesta. Itse toivon, että Keskusta johtoinen vastuullinen politiikka saisi jatkoa. Markkinavoimia suosima Kokoomus jyllää ykkösenä gallupeissa ja Keskusta ja demarit ovat toisella ja kolmannella sijalla. Sunnuntaina kuitenkin mitataan se oikea galluptulos.

Tänään Siilinjärven torilla oli hyviä keskusteluita ihmisten kanssa. Kovasti ihmisiä mietitytti niin eläkeasiat kuin myös toimeentulo sekä työttömyys. Torilla käynyt väki oli enemmän eläkeiässä olevia, joten oli selvää, että kysytyin asia oli eläkkeen verotus. Eräs rouva ihmetteli, kuinka aina luvataan sitä ja tätä, mutta sitten ei kuitenkaan tehdä lupausten eteen mitään eikä töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Rouvan mielestä nyt ei oltu tehty yhtään mitään oikeudenmukaisuuden eteen. Kun kysyin häneltä eikö vähimmäisetuuksien, kuten vanhempainrahojen korottaminen ole mitään tai takuueläkkeen aikaansaaminen oli hän jo pian toista mieltä. Lopulta olimme yhtä mieltä siitä, ettei kaikkea saa kerralla kuntoon ja tavoitteita paremmasta huomisesta pitää aina olla. Ei maailmaa yhdellä vaalikaudella eikä toisellakaan saada valmiiksi ja autuaaksi, mutta pyrkimys parempaa tulee koko ajan politiikassa olla se punainen lanka - ja oikeudenmukaisuus.

Perussuomalaisten ehdokas Hannu Heiskanen mainostaa itseään täysmuutosmiehenä. Kylläpä tekisi mieleni Hannulta kysyä, mitä tämä täysmuutos tarkoittaa... Tarkoittaako se sitä, että lähipalvelut kaukopalveluiksi, julkiset palvelut yksityisiksi jne. En ymmärrä. Mikä ihmeen täysmuutoksen tarve tällä Hannulla on ja perussuomalaisilla yleensäkin, kun Suomessa kuitenkin on vastuullisen politiikan johdosta asiat suurimmaksi osin erittäin hyvin. Olemme selviytyneet viimeisimmästä lamasta melko kuivin jaloin. Kasvu on alkanut ja työttömyyskin saatiin pahimmilta arvioilta torjuttua pienemmäksi. Saimme torjuttua varsin mittavia vahinkoja, joita 90-luvun laman alla kohdattiin. Tuolloin perusturvasta leikattiin, kouluissa säästettiin resursseissa niin, ettei vielä tänäkään päivänä olla päästy enää samalle tasolle kuin ennen 90-luvun lamaa. Tästä voidaan kiittää demarijohtoista hallitusta, joka surutta leikkasi juuri perusturvasta. Siksi tuntuu kummallisen tekopyhältä kuunnella Urpilaisen Jutan argumentteja vaalitenteissä kuinka huonosti tämä lama onkaan hoidettu. On totta, että paljon on vielä tehtävää, mutta paljon on jo tehty. Demareiden silmätikkuna on muun muassa maatalous ja maaseutu. Ilman kuitenkaan näitä ei meillä ole kotimaista ruokaa sekä myös sen ansiosta tuhansia ja taas tuhansia työpaikkoja.

Toinen mitä ihmettelen ja johon haluaisin selityksen on, mitä ihmettä nämä Soinin viljelemät "vanhat puolueet" oikein ovat? Soini taitaa nimetä myös Vihreät tähän vanhojen puolueiden joukkoon, vaikka varsin uusi puolue Vihreät on. Entä perussuomalaiset itse? SMP:n toisinto uudella nimellä. Mikä ihmeen uusi puolue se sitten on? Voisiko joku selvittää tämän "vanhat puolueet" käsitteen minulle? Ehkä joku perussuomalainen tämän osaisi avata. Sitä odotellessa...

Huominen on varsinainen viimeinen vaalikamppailupäivä. Kuopion tori lienee aikamoinen vilskeen keskus. Mikäli et ole vielä äänioikeuttasi käyttänyt ja vielä ehdokastasi etsit, niin käyhän jututtamassa Keskustan osastolla Pohjois-Savon Asiallisia ja osaavia ehdokkaita. Jokaiselle löytyy siitä porukasta varmasti jotakin. Itse suosittelen tietenkin Kataisen Elsiä, numero 53. :) Huominen vielä siis täysillä hyvinvoivan Suomen puolesta! Sunnuntaina olen vaalitoimitsijana Jynkän Monarilla iltapäivästä alkaen aina äänten laskuun asti.

Muista käyttää ääntäsi! Keskusta tarjoaa Asiaa ja vastuullista politiikka. Keskusta huolehtii koko Suomesta. Sinä päätät, haluatko Suomen kehittyvän myös jatkossa tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Jos olis ihan pakko äänestää muuta kuin keskustalaista...

Maanantai 11.4.2011 klo 22:40

Vaalitunnelma alkaa kuumenemaan, joka kuuluu asiaan. Tosin viime päivien aikana joillakin kuume on kääntynyt vihan puolelle ja purkautunut vaalimainosten tuhoamisella. Pääministeri Mari on saanut osakseen turkisaktivistien hyökkäyksestä ja monien mainoksia on revitty ja jopa kirveellä tuhottu. Outoa touhua, jonka toivoisi rauhoittuvan vielä tämän viimeisen vaaliviikon aikana...

Jotkut tuntuvat olevan täynnä jo tätä vaalimainontaa ja koko vaalitouhua. Koittakaahan ihmiset kuitenkin vielä jaksaa. Mainostaminen tavalla tai toisella joko printtimediassa, tien varsilla tai facebookissa ovat keinoja, joilla ehdokkaat saavat itsensä kaiken kansan tietoisuuteen. Mitenkäs sitä muuten tavallinen ihminen itsensä tunnetuksi saisi, kysynpähän vaan...? Jos ehdokkaat ovat aktiivisia, niin aktiivisuutta vaaditaan kyllä myös äänestäjiltä ja vähän vaivannäköä. En hyväksy ollenkaan sellaista selitystä, ettei äänestä, kun ei tiedä ketä äänestäisi. Ääänestäjänkin velvollisuus on sen verran olla aktiivinen ja ottaa ehdokkaista selvää joko vaalikoneiden, ehdokkaiden nettisivujen avulla tai kasvokkain tapaamalla ehdokasta. Ei ne purematta niele, joten kättä paiskaamaan ja tenttaamaan! Vielä on sunnuntaihin asti aikaa.

Jos kuitenkin omalta osaltani äänestäjäkolleegan avittaisin puoluekannasta riippumatta :) Näinhän lupasi viime viikolla tehdä, joten tässä lyhyesti oma näkemykseni hyvistä ehdokkaista täällä Pohjois-Savon vaalipiirissä...

Jos olisi ihan pakko äänestää demaria, olisi vaihtoehtoni Röppäsen Neeta. Olen saanut ilon tutustua tänä ensimmäisenä valtuustokautenani häneen ja tolkun tyyppihän tuo on...siis jopa demariksi. Se lieneekin hänen ainoa heikkoutensa :) Viime lauantaina oltiin puolueitten kanssa rinta rinnan Kuopion torilla vaalityössä. Eräs tuttavani tuli luokseni ja kertoi mummonsa vakaasti aikovan äänestää demaria. Siis keskustalainen vaalityö olisi hänen kohdallaan turhaa... Katsoin viisaammaksi lähettää tuttavani suoraan Neetan syliin esitettä mummolleen hakemaan. Jos on pakko demaria äänestää, niin äänestäköön edes asian osaavaa ja järkevää sellaista!

OAJ:n vaalipaneeli viime viikolla osoitti, että kokoomuksen Niirasen Pekalla on järkeviäkin ajatuksia - siis kokkariksi. Paljon olivat nimittäin ajatukset keskustalaisen oloisia. Siispä tässä hyvä kokoomuksen ehdokas niille, jotka kokevat varsin mahdottoman pakolliseksi tätä sakkia äänestää! Toisekseen Niirasen Pekkaan tutustuin neljän viime vuoden aikana Kallaveden seurakuntaneuvostossa. Huumorintajuakin löytyy Pekalta! Vielä on mainittava Mäntyniemen Mikko. Mikossa on jotain sellaista mutkatonta suorasukaisuuttakin, jota äkkinäinen saattaa hätkähtää. Mikko saa minulta sympatiapisteet. En siis vielä osaisi valita kumpi näistä vai olisiko se sitten Nelli Berg, joka näissä vaaleissa saattaa olla todellinen yllättäjä...?

Jos olisi äänestettävä vihreitä, saattaisi valintani kohdistua Harri Auviseen. Analyyttinen herrasmies, joka ajattelee ensin ja sanoo vasta sitten. Viimeisen päälle asioita puntaroiva kaveri, joka herättää luottamusta. Realistisen oloinen vihreä. Harriin olen niin ikään ilokseni saanut tutustua valtuustokauden aikana valtuutettukolleegana kuin myös sote-lautakunnassa. Harrissa olisi kelpo ainesta edustajaksikin, jos sinne Arkadianmäelle olisi ihan pakko joku vihreäkin lähtettää.

Persujen kohdalla saattaisi jättää äänestämättä...Anteeksi vain, mutta ei mahda mitään... Halusin tässä tuoda esille hyviä ehdokkaita.

Vasemmistolla on myös pulaa varteenotettavista ehdokkaista. Komulaisen Heidi saisi feministisen ääneni, koska jos olisin vasemmistolainen olisin todennäköisesti hänen kaltaisensa vihreitä ajatuksia viljelevä feministi.

No niin palataanpas todellisuuteen ja omien pariin :D Luonnollisesti Keskustan listalta niin täällä Pohjois-Savossa kuin myös koko maassa voi turvallisesti valita numeron kuin numeron. Aina on hyvä valinta. Erityisen hyvä valinta Pohjois-Savossa on rouva 53 eli Elsi Katainen :D

Ja eikun äänestämään! Huomenna ehtii vielä ennakkoon ja sunnuntaina sitten jännitetään virallisena vaalipäivänä. Silloin voi vielä siis äänestää!

Lisää suruviestejä...

Perjantai 8.4.2011 klo 10:11

Eilen valtuustoryhmämme kuuli jälleen suruviestin, joka koski keskustalaista valtuutettukolleegaamme- pitkäaikainen vaikuttaja Arto Eskelinen on kuollut. Hän menehtyi äkillisesti kotonaan torstain vastaisena yönä. Maaliskuun valtuuston kokous aloitettiin hiljaisella hetkellä. Näin tapahtunee jälleen myös seuraavassa toukokuun 2. päivänä kokouksessa... Jo toinen keskustalainen valtuutettu liki kuukauden sisällä... Epäuskoinen olo.

Elämä on niin arvaamatonta... Ei sitä koskaan voi tietää päiviensä määrää. Arto jää mieleeni varsin humoristisena, sovittelevana valtuutettuna ja perikeskustalaisena järjestöaktiivina sekä ystäväni, Aleksin, isänä. Isä ja poika saivat hetken olla samaan aikaan valtuutettuinakin. Artolla oli sydän paikallaan. Aleksille ja koko perheelle toivon voimia surun keskellä.

 

Vaalihumua!

Torstai 31.3.2011 klo 21:11 - Vilma

Nyt kun opiskeluissani alkaa olla jo seesteisempi vaihe (kandityö on palautettu ja kypsyyskoe parin viikon päästä!), on minullakin mahdollistunut vaalityöhön ja kampanjointiin osallistuminen. Tänään oltiin piirin vaaliauton kanssa kiertämässä Kuopion Puijonlaaksossa ja Petosella. Kovin oli vähän väkeä liikkeellä. Aika tietysti työssäolijoille huono eli keskellä päivää. Ehdokkaita oli puolen kymmentä. Ne muutamat kaupassa kävijät saivat kyllä halutessaan ihan ajan kanssa ehdokkaita tentattua! Toivottavasti tulevien viikonloppujen aikana väkeä olisi liikkeellä ja ihmiset aktivoituvat etsimään sen oman ehdokkaansa.

Vaalikoneita olen täytellyt itseäni viihdyttääkseni iltasella. Olen nyt tehnyt ainakin MTV3:n ja Ylen vaalikoneet ja aivan erilaiset tulokset olivat lopputulemana! Onneksi minulla on ollut oma ehdokkaani selvillä jo vuodesta 2003. Mutta millaisen hämmennyksen hyvin vaihtelevat tulokset saavatkaan aikaan äänestäjässä, joka etsii ehdokastaan juuri vaalikoneiden avulla? Suosittelen vaalikoneiden lisäksi lämpimästi tapaamaan ehdokaskandidaatteja ihan livenä erilaisissa tapahtumissa. Tilaisuuksia ja mahdollisuuksia jututtamiseen kyllä on, mutta se vaatii myös äänestäjän omaa aktiivisuutta. Siispä nyt liikkeelle ja jututtamaan ehdokkaita ja seuraamaan paneeleita ym. puhetilaisuuksia!

Omaa vaalikuumettani nostattaa sekä pääsy konkreettisiin kampanjointihommiin (tänään paukutettiin tehden mm. Rouva nro 53:n rintanappeja :)) että vaalitenttien seuraaminen. Erinomaista viihdettä! Suosittelen! EI lainkaan niin tylsää kuin äkkisiltään voitaisiin kuvitella. Tänään vuorossa Ylen vaalitentti! Parhautta!

Tisistaina oli Kuopiossa OAJ:n järjestämä paneeli, johon osallistui ehdokkaita sankoin joukoin. Melenkiintoista keskustelua veti AVI:sta tarkastaja Kari Lehtola varsin ammattitaitoisin ottein. Erojakin keskustelun aikana ehdokkaiden välillä oli havaittavissa, joten kyllä niissä puolueissa on eronsa, vaikka toisin väitettäisiinkin! Samaa mieltäkin ehdokkaat olivat, esimerkiksi opetusryhmien maksimikokoa rajaavaa asetusta kannattivat kaikki 14 ehdokasta puolueesta riippumatta. Hyvä, hyvä!

Vaan nyt on lopetettava kirjoittelu tältä iltaa ja uppoutua Ylen vaalitentin pariin! Lähipäivinä kirjoitan siitä, keitä äänestäisin, jos "joutuisin" äänestämään muiden puolueiden ehdokkaita kuin keskustalaisia...

Vilma

Naistenpäivää!

Tiistai 8.3.2011 klo 12:51 - Vilma

Näin naistenpäivänä tulee pohdittua, missä tasa-arvon kannalta Suomessa mennään. Joku on sitä mieltä, että samanarvoisiahan sitä miehet ja naiset ovat. Naiset pääsevät armeijaan, naisia on maamme johtotehtävissä sekä suurten yhtiöiden hallituksissa. Toisten mielestä vielä tehtävää riittää; työelämässä vallitsee edelleen palkkaerot naisten ja miesten välillä. Nuori nainen on usein valinnan edessä selkä seinää vasten: perhe vai ura.

Taloussanomissa oli eilen juttu Tuomas Kosonen väitöskirjasta, jossa tutkittiin kotihoidontuen vaikutusta suomalaisten äitien työssäkäyntiin. Tutkimus osoitti, miten kodista voi tulla naiselle vankila. Väitöskirja tukee myös Suomalainen palkkarakenne-tutkimusta, jonka mukaan perhevapaista johtuvat katkot työssä heikentävät naisten palkka-asemaa. Kotihoidontuella ja naisten köyhyydellä nähdään voimakas korrelointi keskenään. Siis mitä ihmettä suomalaisessa yhteiskunnassa oikein on tapahtumassa?!!!

Toisaalta meitä naisia kehotetaan jäämään kotiin lasten kanssa ja samaan aikaan yhteiskunta heikentää äitien työmahdollisuuksia lasten hoitamisen jälkeen! Ristiriitainen yhtälö, jossa voittajia ei taida olla lainkaan. Työvoimaa tarvitaan ja naiset ovat osoittautuneet sitkeiksi työntekijöiksi, jotka matalammasta palkastaan huolimatta puurtavat tunnollisesti.

Kososen väitöskirjan mukaan naisten olisi siis kohtalokasta jäädä kotihoidon tuen varassa jäädä kotiin lasta hoitamaan. Eli äidit, älkää nyt sitten jääkö kotiin vaan lapsi vauvaikäisenä hoitoon! Onkohan tämäkään nyt sitten se paras vaihtoehto? Eikö kuitenkin asian ratkaiseminen pitäisi lähteä perheen ehdoilla ja siitä, että työelämää muutetaan ja myös lainsäädännön avulla? Vastikään ilmestyi myös tutkimus siitä, tuottavatko perhevapaat naistyöntekijästä työnantajalle enemmän kuluja kuin miehistä. Tutkimus osoitti ettei juuri nimeksikään. Työnantajat kuitenkin edelleen syrjivät hedelmällimmässä iässä olevia naisia työhonottotilanteissa. Muutosta tarvittaisiin siis myös asenteissa työmarkkinoilla.

Samaisessa jutussa pohdittiin oikeaa aikaa hankkia lapsia. Tämän hetkisen työelämän näkökulmasta sitä oikeaa aikaa ei ole ikinä. Ainoa ratkaisu olisikin työelämän ja lainsäädännön muuttaminen perhe-elämää tukevaksi.

Summa summarum... Miksi ihmeessä tästä ikuisuuskysymyksestä eli perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta ei millään päästä konkreettisiin tekoihin asian helpottamiseksi? Tiedetään, että asia on vaikea, mutta yhtään lapsimyönteisemmäksi emme yhteiskuntaamme saa ellei tasa-arvoiset työhönpaluumahdollisuudet säily perhevapaiden jälkeen sekä isillä että äideillä.

 

Marja-Leenalle

Perjantai 25.2.2011 klo 19:52

Lauantaina 19.2. sain puhelimeeni Sinulta viimeisen viestin. Se oli tyhjä... Olin muutamaa päivää aiemmin lähettänyt Sinulle tekstiviestin; kysellyt kuulumisiasi ja kertonut omistani. Kuten niin monta kertaa aiemminkin koko valtuustokauden aikana. Olin etenkin iloinen sote-lautakunnan oikeudenmukaisista päätöksistä ja tämän halusin kanssasi jakaa.

Olen kiitollinen tuestasi, jota sain tällä nuoren poliitikon alun taipaleellani. Aika ajoin Sinä kyselit nuoren valtuutetun tuntoja ja ajatuksia. Ennen kaikkea rohkaisit ja kannustit. Osasit soittaa juuri silloin, kun juttukaveria kaipasin; silloin kun puntaroin valtuuston päätösten kanssa tai silloin, kun tuntui, että viha politiikkaa kohtaan oli suurempi kuin rakkaus. Näitäkin hetkiä on ollut - paljon.

Ihailin Sinua vaikuttajana. Perehdyit asioihin, huolehdit siitä, että oikeudenmukaisuus on arvoista tärkein ja että heikoimmista huolehditaan. Otit asioista laajasti selvää ja analysoit ne huolellisesti. Pidit tärkeänä tasa-arvoa, tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Päättäjälle kullanarvoisia arvoja. Sinulla oli intoa ja paloa yhteisten asioiden hoitoon. Elämän halua.

Valtuuston puheenjohtajana olit arvojohtaja. Otit puheenjohtajana rohkeasti kantaa epäkohtiin. Linjasit, mihin suuntaan Kuopio-laivaa poliittisesti ohjataan. Kuuntelit herkällä korvalla niin valtuutettuja kuin myös kuntalaisia. Annoit valtuuston kokouksissa tilaa keskustelulle, kuten kuuluukin. Jokainen valtuutettu, kuntalaisen edustaja, sai johtamissasi kokouksissa halutessaan äänensä kuuluviin.

Kovasti odotin Sinun palaavan puheenjohtajan nuijan varten. Sitä odotti valtuustoryhmämmekin. Aina viimeiseen asti.

Elämä antaa ja elämä ottaa. Kaipa se on määrätty, milloin täältä pois lähdetään, mutta kohdallasi tuntuu kovin paljon liian varhaiselta. Sinulla oli niin paljon elämänhalua, intoa ja paloa. Paljon annettavaa. Vaan eihän se meidän kädessä ole, milloin matka päättyy.

Olen kiitollinen näistä yhteisistä vuosista, jotka olen saanut Sinut aatesisarena tuntea. Opin Sinulta paljon. Kiitos tuestasi ja kannustuksestasi, jota niin harvoin politiikan saralla saa osakseen. Jäät sydämeeni ja muistoihini lämmöllä.

Muistoasi kunnioittaen ja kiittäen,

Vilma

 

Lähde - voimaa matkalle

Tiistai 15.2.2011 klo 21:00

Otsikon nimisen hankkeen ohjausryhmän jäseneksi minut nimitti tänään perusturva- ja terveyslautakunta Kuopion edustajana. Kiitos puheenjohtaja Toppiselle esityksestä! Tehtävä on minulle mieluinen, sillä hanke on todella tärkeä. Hankkeen tarkoituksena  on ennaltaehkäistä ja vähentää 16–29-vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja nuorten huoltajien perheitä uhkaavia tai niissä jo olevia sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Eli siis merkittävästä asiasta on hankkeessa kyse. Maakunnallisesti hankkeessa ovat mukana Kuopion lisäksi Ylä-Savon sote, Lapinlahden kunta sekä Siiliset. Kuopion mukana myös Tuusniemi.

Olen siksikin iloinen jäsenyydestäni ohjausryhmässä, sillä olihan yksi kuntavaaliteemoistani nimenomaan nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Nyt pääsen teemaan vaikuttamaan myös seudullisen yhteistyön kautta. Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa ja yhdenkin nuoren auttaminen on suuri teko eikä ainoastaan yhteiskunnallisesti vaan nimenomaan nuoren itsensä vuoksi. Jotta hanke toteutuisi mahdollisimman tehokkaasti, on keskeistä suunnitella jo hankkeen alkuvaiheessa tulosten ja mallien jalkauttaminen sekä juurruttaminen. Hanke ei ole olemassa hankkeen vuoksi vaan että siitä jää pysyviä uudistuksia ja muutoksia rakenteisiin.

Pysyviä muutoksia ja uudistuksia toivoisin myös omassa oppimisessani tapahtuvan lähiaikoina ja ihan urakalla. Olen nyt jo tovin askarrellut yliopistolla tilastollisten menetelmien jatkokurssin parissa. Kurssin suorittamista ei ole ainakaan helpottanut se suunnittelun kukkanen, joka laitoksellamme on käynyt suunniteltaessa tilastotieteiden opintopolkua. Meitä on iso joukko hallintotieteilijöitä, jotka on ohjattu suoraan jatkokurssille kulkematta peruskurssin kautta opetussuunnitelman muuttumisen vuoksi. Toiset ovat käyneet alle johdatokursseja ja toiset peruskursseja eivätkä nämä kurssit opettajista puhumattakaan ole keskustelleet keskenään kurssien sisällöistä kuin sen enempää jatkokurssien sisällöistäkään. Mutta tästäkin selvitään, jos ei ihan taidolla niin sisulla ainakin :) Ja muutamien ärräpäiden ja vielä useampien spss-ohjelman kanssa vietetettyjen tuntien jälkeen saatan jossakin vaiheessa osata analysoida faktoreita, kovariansseja ja regressioita...

 

 

Pienempiä ryhmäkokoja

Maanantai 14.2.2011 klo 23:10

Ystävänpäivän ilta kului valtuuston iltakoulussa, jossa teemana oli palvelualueiden käyttötaloussuunnitelmat. Oli ilo kuunnella palvelualuejohtajien hyvin valmisteltuja esityksiä, joihin oli nostettu keskeisimmät asiat. Hyvä valmistelu helpottaa huomattavasti päättäjänkin asiakokonaisuuksien hallintaa, sillä näitä asioita ja kokouspapereitahan riittää!

Kasvun ja oppimisen palvelualueelta kiinnitin huomiotaan erääseen mielestäni ristiriitaiseen seikkaan koskien perusopetuksen ryhmäkokoja; toisaalta ryhmäkokojen pienentäminen oli yhtenä palvelualueen keskeisenä hankkeena, mutta jo seuraavalla sivulla yhtenä sopeuttamistoimenpiteenä oli opetusryhmien vähentäminen. Näin maalaisjärjellä tuli eittämättä sellainen olo, että mikä tässä yhdistelmässä ei oikein tunnu toimivan. Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas kuitenkin vakuutti yhtälön olevan mahdollinen ja että toivottuun tulokseen päästäisiin eli siis opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Tämä on mielestäni todella tärkeää, sillä onhan se tosi asia, että kohtuullisen lapsikatraan kanssa opetuksen ammattilaisen on mahdollista tehdä työnsä kunnolla lapsen parhaalla mahdollisella tavalla. On myös muistettava, että myös syrjäytymistä on tärkeää ehkäistä keinolla millä hyvänsä ja yhtenä keinovalikoimassa pitää olla kohtuulliset oppilasryhmät. Tällä hetkellä kuopiolaisista lapsista 22 prosenttia on osa-aikaisessa erityisopetuksessa, joten tältäkin kantilta katsottuna opetusryhmien pienentäminen on perusteltua opetuksen tasosta tai lapsen turvallisuuden tunteesta puhumattakaan. Ei riitä, että opettaja on paikalla vaan hänellä täytyy myös aidosti olla mahdollisuus olla läsnä.

Paljon toki muitakin huomioita käyttötaloussuunnitelmista nousi. Hammaslääkäritilanne etenkin eteläisellä alueella on huolestuttava. Toissa viikolla kävin paikkauttamassa omia hampaitani ja hammaslääkärini viesti oli selvä: töitä on aivan liikaa, työpaineet todella raskaat. Keinoksi hän esitti rahan lisäämisen. Toki tämä olisi yksi ratkaisu. Tällä hetkellä hammaslääkäreitä ei ole voitu virkoihin ottaa, koska ei ole ollut tulijoita. Onko raha ainoa asia, jolla ammattilaisia saataisiin? Eikö työhyvinvoinnin kysymyksillä, työoloilla, koulutusmahdollisuuksilla jne, ole lainkaan painoarvoa?

Huomenna kokoustaminen jatkuu perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksella. Siellä todennäköisesti on ylimääräisenä asiana myös tänään kaupunginhallituksen lautakunnalle palauttama kansalaisjärjestöjen avustuspykälä. Kaupunginhallitus palautti sen lautakunnan käsiteltäväksi lähinnä teknisestä syystä. Lautakunnan olisi pitänyt pöytäkirjassaan mainita, miten ylimeno katetaan. Tätä ei pöytäkirjassa ollut, joten tästä palautus. Okei, hyväksytään. Tosin tässä kohtaa voisi hieman katsoa myös virkamiehiin päin...Olisihan tämä pitänyt tietää. Sattuupahan näitä paremmissakin piireissä.

Iloista ystävänpäivän viime minuutteja!

 

Näpertelyä!

Lauantai 12.2.2011 klo 14:42

Palaan edelliseen blogikirjoitukseeni järjestöjen avustuksista. Taisin iloita turhan aikaisin oikeudenmukaisuuden ja järjenkin toteutumisesta.

Tutustuin juuri tulevan maanantain kaupunginhallituksen listaan... Siellä on pykälässä 13 "Päätöksen ottaminen/ vuoden 2011 kansalaisjärjestötoiminnan avustusten jako". Voi hyvänen aika sentään!!! Esityksessään kaupunginjohtaja ehdottaa, että lautakunnan tekemä päätös kumotaan ja palautetaan lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Jep, jep... Tällaista toimintaa voi jo todellakin kutsua näpertelyksi! Luulisi kaupunginhallituksen tasoisella toimijalla olevan tekemistä ihan tarpeeksi suuremmissakin linjoissa ja kokonaisuuksissa... Koko sosiaali- ja perusturvan budjetista on vaikea uskoa, että kaupunginhallitusta kiinnostaisi tuo reilun 12 000 euron ylitys avustusmäärärahassa! Ja kyseessä ei ole edes budjetin ylitys palvelualueella! Aivan käsittämätöntä puuhastelua kaupunginjohtajalta! Palvelualueen kokonaisbudjettia ei olla taidettu edes vilkaista.

Unohduksiin taitaa jäädä, miten paljon hyvinvointia järjestöille suunnattu avustusraha tuottaakaan ja kyse on kokonaisuudessaankin varsin pienistä kustannuksista. Toivon viisautta kaupunginhallitukselle maanantain kokoukselle. Meidän päättäjien pitäisi muistaa muissakin kuin puheissamme kolmannen sektorin merkitys.

 

Kolmas sektori

Keskiviikko 2.2.2011 klo 23:07 - Vilma

Eilisestä perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksesta poistuessa oli hyvä mieli. Kerrankin! Olimme lautakunnan kanssa tehneet hyviä päätöksiä eli tukeneet kolmannen sektorin toimintaa jakaessamme avustuksia. Edelleenkin avustusten taso on liian alhainen, koska avustussummat ja avustuksiin suunnatut määrärahat eivät ole nousseet samassa tahdissa yleisten kustannusnousujen kanssa.

Kaupunki olisi rehellisesti sanottuna liemessä ilman toimivaa järjestökenttää. Kolmas sektori huolehtii monien sellaisten väestöryhmien tarpeista, joihin ei kaupungin resurssit riittäisi. Ja lähes poikkeuksetta erittäin edullisesti. Mainittakoon yhtenä esimerkkinä Työterapinen Yhdistys, joka tarjoaa inhimilliset asuinolot asunnottomille ja mahdollisuuden päästä edes jollakin tavalla uudelleen kiinni elämän syrjään. '

Palvelujen järjestäjinä ovat järjestöt ennen kaikkea kansalaistoiminnan toteuttajia ja mahdollistajia. Siksi ei lainkaan pidä vähätellä niiden merkitystä koko yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. On tärkeää muista, että se mitä järjestöt eivät hoitaisi, etenkin juuri sitä paljon puhuttua ennaltaehkäisevää työtä, varsin pienellä rahalla ja lähes vapaaehtoistyön voimalla, olisi kaupungin sylissä monin verroin ongelmina ja monin verroin kalliimmin kustannuksin.

Kaupungin puheissa olen jo usein tämän lyhyen Kuopiossa luottamushenkilönä toimimiseni aikana kuullut korostettavan kolmannen sektorin tärkeyttä. Puheiden lisäksi käytännön tekojakin tarvitaan. Siksi en voi todellakaan yhtyä perusturva- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan jokseenkin yksisilmäiseen näkemykseen siitä, että kolmas sektori ja lain vaatimat kunnan pakollisesti järjestämät palvelut olisivat jotenkin vaakakupissa vastakkain. Kolmas sektori on nähtävä voimavarana ja mahdollisuutena eikä suinkaan vain rahaa naukuvana taakkana!

Kaiken kaikkiaan eilisessä kokouksessa lautakunta käytti valtaa, joka sille on annettu ja lisäsi avustusmäärärahaa äänestystuloksen jälkeen. Äänestys koski Sirkkulanpuisto ry:n avustusta. Äänestystuloksin 2 -7 lautakunta päätti myöntää yhdistykselle avustuksen. Sirkkulanpuiston toiminta on hyvin arvokasta ja avustus vuokratukeen mahdollistaa lopetusuhan alla olleen kierrätyskeskuksen toiminnan, joka taas tukee muun muassa kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Tämän lisäksi tämänkaltainen toimintahan tukee myös kaupungin ilmastopoliittista ohjelmaa, joka toissa vuonna tuli voimaan kaupunkitasolla kokoomuksen valtuustoaloitteesta. Hassua, että nimenomaan kokoomuslaiset ovat sitten kierrätystoimintaa alasajamassa... Sitä, kuka äänesti mitenkin eli kokouksen pöytäkirjaa  pääset tarkemmin tarkastelemaan tästä.

Ai niin...vielä yhden asian taisin oppia eilen... Kuulemma lautakunnan kokouksessa käyttötaloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä saa/pitää puhua pelkästään rahasta... (?) Tämän opin taidan kuitenkin päästä toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, sillä olen sitä mieltä, että puhuttaessa rahasta ei voida millään sulkea toimintaa ulkopuolelle tai toisinpäin. Ne kun ovat kuin paita ja peppu ja ne määrittävät toisiaan. Sanoo markkinaehtoiset ihmiset mitä hyvänsä! Ja sitä paitsi lautakuntien käyttösuunnitelmat pitävät sisällään tekstissä juuri olleellista tietoa, mihin ne veroeurot meinataan sijoittaa. Eikö siis myös asukkaiden tarpeiden ja palveluiden kohtaamisella ole merkitystä?