Kiitos, Leo!

Share |

Keskiviikko 18.8.2010 klo 23:42 - Vilma


Puheenjohtaja Leo Puustinen veti eilen viimeisen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksensa. Hän jättää luottamustehtäviensä ohella myös Kuopion kaupungin siirtyessään toisenlaisiin luottamustehtäviin pääkaupunkiseudulle. Haluan jakaa ajatukseni kanssasi kokemuksestani Leon puheenjohtajuudesta ja samalla kiittää häntä yhteisestä, joskin lyhyestä, lautakuntataipaleesta.

Myönnän olleeni alkuun hyvinkin järkyttynyt eversti evp:n tyylistä johtaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Ennen tätä olin myös erittäin ihmeissäni kokkareiden puheenjohtajavalinnasta. Että armeijan pomomies sote-lautakunnan kapteeniksi! Ei tule mitään! Skeptisesti suhtauduin ja aluksi everstin tiukka ote niin meihin luottamushenkilöihin kuin myös virkamiehiin puistatti ja jopa ärsytti. Viime keväänä poistuin monta kertaa melkein savu korvista nousten kokouksesta, sillä en voinut ymmärtää everstin suoraviivaista johtamistyyliä, joka tuntui alussa melkein diktaattorimaiselta.

Vuoden kuluessa puheenjohtaja, lautakunta ja viranhaltijat tutustuivat toisiinsa. Opittiin toistemme tyyli kommunikoida. Havaittiin puheenjohtajan ahkera paneutuminen laajaan sote-kokonaisuuteen, halu löytää ennaltaehkäisevän toiminnan mantran hokemisen sijaan oikeita ja konkreettisia ratkaisuja, tahto panna koko lautakunta ja viranhaltijat likoon paremman sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta. Jo lyhyessäkin ajassa löysimme ratkaisuja ja saavutimme tuloksia. Avainsanana oli johdonmukaisuus. Tosin ylemmän johtoportaan mielestä ilmeisesti tulosten saavuttaminen ei ollut kyllin rivakkaa. Mutta eihän mitään sellaista voi korjata vuodessa tai kahdessa, joka jo useamman vuoden ajalta on mennyt pieleen!

Kun tulimme viime vuoden loppuun, viimeiseen kokoukseen, kiitin Leoa antoisasta vuodesta lautakunnassa ja hänen ansiokkaasta panoksestaan sen johtamiseen. Myönsin epäilleeni alussa, ettei tästä yhteistyöstä ja koko hommasta mitään voisi tulla. Niin erikoiselta hänen johtamisotteensa tuntui. Mutta se olikin taitavuutta, ehkä opettajamaista johtamista - otetaan ensin luulot pois ja narut tiukalle ja sitten tarpeen mukaan löysätään ja annetaan jokaiselle tilaa toimia. Menetelmä toimi! Lopputulemana oli aikaansaapa, johdonmukainen ja aika mukavasti yhteen hiileenkin puhaltava lautakunta.

Olisin suonut Leon jatkavan tehtävässään pidempäänkin puoluetaustastaan huolimatta. Poliittista peliä en johtamisessa havainnut, mikä luonnollisesti oli ilahduttavaa, vaan aitoa yhteisten asioiden hoitamista.

Kiitos, Leo, vielä antoisista kokouksista, itsesi likoon laittamisesta sekä keskusteluista. Hyvää jatkoa!